Eva Tuominen, 45 vuotta, EY:n henkilöstöjohtamisen konsultointipalveluiden johtaja:
”Konsultointi on intohimoni ja ala, josta pidän selvästi eniten. Omaa työtään kohtaan pitää tuntea paloa. Siksi olen ollut henkilöstökonsultoinnin tehtävissä yli 20 vuotta. EY:llä aloitin vuosi sitten. Ehdin työskennellä toisessa isossa konsulttitalossa 18 vuotta, kunnes minut houkuteltiin F-Securen henkilöstöjohtajaksi. Pääsin pariksi vuodeksi kokeilemaan, miltä pöydän toisella puolella tuntuu. Se oli upea kokemus.
Konsultoinnin hienous on siinä, että asiakkaita ja ihmisiä samoin kuin ratkaistavia ongelmia riittää. Tylsistymään ei koskaan pääse. Juuri työn vaihtuvuus luo merkityksellisyyttä: mielenkiintoisten ongelmien ratkaisu yhdessä asiakkaiden kanssa on työn suola.
Valmistuin kauppatieteiden maisteriksi laman jälkimainingeissa. Silloin piti olla tyytyväinen, kunhan sai jonkun työpaikan. Aloitin tietojärjestelmäkonsulttina, vaikken ollut juuri sitä opiskellut. Se oli mielenkiintoinen lähtökohta. Vaikka työskentelin henkilöstöhallinnon puolella, niin käytännössä olin tietojärjestelmäkonsulttina ensimmäiset yli kymmenen vuotta.
EY:llä on valtava määrä huippuosaajia: globaalisti asiantuntijoita on 340 000 ja Suomessa 1000. Koen mielekkääksi, että pystyy tuoman maailmanluokan ratkaisuja Suomen perukoille, ja joskus myös toisinpäin, koska meiltäkin löytyy huippuosaamista. Meillä on maailmanlaajuisesti verrattuna matala hierarkia ja ihmiskeskeinen johtamistapa.
Maailma ja johtaminen ovat muuttuneet paljon. Olen vetänyt useita tiimejä eri yrityksissä. Se, mitä esihenkilöltä, yrityskulttuurilta ja työn mielekkyydeltä odotetaan nykyään, eroaa paljon vuosituhannen taitteesta. Johtajan on ymmärrettävä, että eri asiat motivoivat erilaisia ihmisiä. Ja lisäksi samalla ihmisellä on elämänsä aikana muuttuvia toiveita ja tarpeita tiimiään ja esihenkilötyötä kohtaan. Myös minä olen muuttunut. Uran alussa olin aika mustavalkoinen ja keskityin vain työhön. Silloin erilaisten hr-järjestelmien luominen ja käyttöönotto olivat maailman tärkeimpiä projekteja, mutta tällä hetkellä yksikään niistä ei taida olla enää käytössä. Kannattipa siis uhrata kaikki aika ja yöunet. Lapsien ja iän myötä oppii ajattelemaan ja priorisoimaan eri tavalla. Lapset lisäävät ymmärrystä erilaisia ihmisiä ja elämäntilanteita kohtaan, vaikka teenkin edelleen pitkiä työpäiviä.
Hyvä työyhteisö on tärkein asia, ainakin minulle, ja sen merkitys on vain lisääntynyt iän myötä. Ympärillä pitää olla innostavia ja mukavia ihmisiä, joiden kanssa on kiva tehdä töitä.
Voisin jopa sanoa, että projektin sisältö on vähemmän tärkeä asia kuin se, millaisten ihmisten kanssa projektia saa tehdä. Tietysti niin, että asiakas ja projekti ovat eettisesti ja moraalisesti kestävällä pohjalla. Innostun edelleen siitä, kun pääsemme ratkaisemaan jotain oikeaa työelämän ongelmaa, emmekä ainoastaan mieti suoria kustannussäästöjä.
Suurimpia stressin syitä ovat epäselvät vastuut ja odotukset. Ne myös heikentävät tunnetta työn merkityksellisyydestä. Alaisten kanssa kannattaa jutella suoraan. Pyrin siihen viikoittain. Kysyn kuulumiset ja missä voisin auttaa. Jos kynnys on matala, mahdolliset ongelmat tulevat esille nopeasti.
On hienoa, että nuori konsulttisukupolvi ymmärtää ihan eri tavalla oman hyvinvointinsa merkityksen. He eivät polta kynttilää molemmista päistä. Hyvinvointi parantaa innovointia, kestävyyttä ja tuottavuutta. Hyvinvointi ei tule rentoutushetkistä tai tyky-päivistä, vaan työn sisällön merkityksellisyydestä ja selkeydestä, reilusta ilmapiiristä ja hyvästä esihenkilötyöstä.”